Oksanen vastaa kunnanjohtajan kirjoitukseen teknisen toimen töistä

Kunnanjohtajan vastaukset olivat ympäripyöreitä ja lukijalle heräsi entistä enemmän kysymyksiä, kirjoittaa Kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Petteri Oksanen vastauksessaan kunnanjohtajalle. Julkaistu Joutsan Seudussa 13.3.2019.

Kunnanjohtaja Harri Nissinen vastasi 6.3.2019 Joutsan Seudussa lehden kuntalaisille järjestämään kyselyyn koskien teknisen toimen töitä. Olen monen muun kanssa hieman pettynyt siihen, että vastaus oli sellainen, joka ei oikeastaan kertonut paljoakaan uutta tietoa. Vastaukset olivat ympäripyöreitä ja lukijalle heräsi entistä enemmän kysymyksiä niitä lukiessaan. Uskon kuitenkin, että Nissinen on vastannut niillä tiedoillaan, joita hänellä on, mutta toisaalta tämä osoittaa sen, että hänelle ei ehkä ole kerrottu kaikkea.

Uskon kuitenkin, että Nissinen on vastannut niillä tiedoillaan, joita hänellä on, mutta toisaalta tämä osoittaa sen, että hänelle ei ehkä ole kerrottu kaikkea.

Kaikkia mieleen tulevia asioita aiheesta en tähän tekstiin laita, mutta ihan ensimmäisenä haluan palata mainintaan kiinteistönhuollon kilpailuttamisesta. Nissinen mainitsee että "Jossain vaiheessa kunnan yksityiseltä palveluntuottajalta saama tarjous ei kattanut samoja töitä, joita nyt tehdään." Tähän on varsin selkeä syy: Yksityiseltä palveluntuottajalta pyydetty tarjous ei kattanut samoja töitä, koska niitä ei ole siltä missään vaiheessa pyydetty! Tämä asia vaatii hieman taustatietoa, joten siirrymme aikajanalla muutaman vuoden taaksepäin aina vuoteen 2016 asti, johon hänkin todennäköisesti viittaa tekstissään.

Pitää paikkansa, että tarjouksia kiinteistönhuollosta on pyydetty. Mutta millä tarkkuudella se on tehty ja miten asia on käsitelty, vaatii tarkennusta. Tarjousten pyytäminen liittyi silloisen teknisen lautakunnan 4.2.2016 antamaan ohjeistukseen, jonka mukaan kunnan tulee vertailla ostopalvelun ja oman työn eroja, lähinnä kokonaiskustannusten vertailun kannalta.

Maaliskuussa 2016 tekninen johtaja lähestyi kiinteistönhuollon palveluntuottajaa sähköpostilla, jossa hän pyysi tarjousta ja kiinteistönhuollon palvelukuvausta kolmesta kohteesta: Palvelukeskus Jousesta, Rutjakasta asuinrakennuksineen sekä Joutsan paloasemarakennuksesta. Sanamuoto tarkalleen oli tämä: "Pyydän ns. budjettitarjoustanne / palvelukuvaustanne seuraavien alla mainittujen kohteiden kiinteistöhuollosta." Lisäksi hän mainitsi, että "Tähän esitykseenne pyydän liittämään lyhyesti tehtävänkuvauksen siitä, miten kiinteistönhoito hoidettaisiin ostopalveluna".

Tämä oli lähtökohta. Ei ollut listattu niitä töitä, joita kohteessa nyt tehdään, kuten Nissinen antaa ymmärtää mainitun. Tarjouksen jättäjälle jätettiin siis täysin vapaat kädet tehdä esitys parhaaksi näkemällään tavalla. Ja kun tämän kyseisen tarjouksen jättäjänä on taho, joka hoitaa paikkakunnalla kymmeniä isojakin kiinteistöjä, voidaan olettaa että siellä tiedetään mitä kiinteistönhoito normaalisti pitää sisällään. Kokemusta heillä on usean vuoden ajalta myös hoiva- ja palvelukotien kiinteistönhoidosta, joihin Jousea voidaan hyvin verrata.

Tarjous siis jätettiin pyydetyllä tavalla. Siihen oli kirjattu kiinteistössä tehtävät normaalit kiinteistönhoidon työt sekä arvioitu kuukausihinta. Hinta oli suuntaa antava, koska kohteisiin ei tutustuttu tarkemmin paikan päällä vaan arvio tehtiin annettujen tietojen perusteella.

Kiinteistönhoidon kuukausihinnaksi muodostui Palvelukeskus Jousen osalta noin neljäsosa siitä, mitä se nykyisellään on. Kun tätä hintaa verrataan toteutuneeseen, on se aika vähän.

"Toiminnan on kuitenkin oltava läpinäkyvää" mainitsee Nissinen ja tässä asiassa olisi hyvä saada jotain näkyvää, koska se kiinnostaa niin monia kuntalaisia, jotka verovaroillaan rahoittavat tätä toimintaa.

Jos väitetään, että asianmukainen vertailu on tehty, niin tätä väitettä uskallan epäillä. Jos kohteita vertailtaessa lähtötiedot eivät täsmää, ei vertailun tekeminen ole mahdollista siten, että siitä saadaan mitään järkevää tulosta. Kysynkin siis: Onko asiaa koskaan käsitelty muualla kuin kahvipöydässä? Onko kunta toiminut teknisen lautakunnan ohjeistuksen mukaisesti ja vertaillut ostopalvelun ja oman työn eroja? Miten vertailu on tehty ja mikä on ollut sen tulos?

"Toiminnan on kuitenkin oltava läpinäkyvää" mainitsee Nissinen ja tässä asiassa olisi hyvä saada jotain näkyvää, koska se kiinnostaa niin monia kuntalaisia, jotka verovaroillaan rahoittavat tätä toimintaa.

Olin kunnanhallituksen kokouksessa mukana varajäsenenä, kun tätä teknisen vyörytyslistaa käsiteltiin. Kysyin sielläkin tästä aiheesta suunnilleen näin: "Eikö olisi kaikkien kannalta reilua, että tämä vertailu tehtäisiin?". Muistan kuulleeni joitain lausahduksia, mutta asia jäi siihen ja olen edelleen siinä uskossa, että todellista vertailua ei ole tehty. Olen sanonut ennenkin ja sanon taas, että jos vertailu osoittaa, että nykyinen toimintamalli on kokonaiskustannusten kannalta paras tapa toimia, niin sitten toimitaan näin. Mutta jos vertailua ei edes tehdä, ei nykytavan jatkaminen ole perusteltua.

Nissinen antaa vastauksessaan ymmärtää myös sen, että kunnan toiminta on huomattavasti nopeampaa joissain tapauksissa. Hän toteaa näin: "Yksityiseltä ei saada nopeasti esimerkiksi jätelavojen tyhjennykseen kalustoa tai rakennusmiesten materiaalin siirtoon". Tällä organisaatiolla voidaan varmasti reagoida nopeasti moniin asioihin, siitä ei ole epäilystä.

Minun mielestä tämän kaltainen esimerkki tarkoittaa kuitenkin sitä, että työnjohtaminen ei ole onnistunut. Mitä enemmän joudutaan pikatilanteisiin, sitä enemmän pitää kohdistaa katseet työnjohtoon ja siihen, miksi pikatilanteita tulee. Ja kyllä, ymmärrän sen, että hälytysluonteisia tehtäviä tulee aika-ajoin, mutta tällä esimerkillä ei voida perustella tarvetta suureen organisaatioon.

Se miksi kuntalaiset ovat tästä asiasta niin kiinnostuneita, johtuu mm. siitä, että he näkevät paljon kunnan työntekijöitä työssään, toki myös asujensa puolesta, mutta erityisesti työtapojensa takia. Ja voin kertoa, että yllättävän usein ihmetellään sitä, miten asioita teknisen toimen puolella hoidetaan, tai ei hoideta. Kyse on pääasiassa siitä miten työtä johdetaan ja valvotaan.

Töiden järjestely vaikuttaa ylimalkaiselta ja tunne on se, että asioita ei edes haluta kehittää. Minusta tuntuu, että työnjohto ei tiedä mitä kentällä tapahtuu, eikä edes halua tai uskalla ottaa siitä selvää. Ja vaikka joku uudistuksia haluaisikin, tyrmätään ne voimakkaalla vastarinnalla. Valitettavasti tätä vastarintaa kohdataan myös päättävissä elimissä. Tästä esimerkkinä taannoinen joutsalaisten yrittäjien tuoma aloite, josta olen kuullut puhuttavan vähättelevään ja mielestäni jopa halveksivaan sävyyn.

Töiden järjestely vaikuttaa ylimalkaiselta ja tunne on se, että asioita ei edes haluta kehittää. Minusta tuntuu, että työnjohto ei tiedä mitä kentällä tapahtuu, eikä edes halua tai uskalla ottaa siitä selvää.

Olemme kuulleet kunnan taloudesta uutisia ja raportteja, jotka osoittavat että työtapoja ja -menetelmiä tulee kehittää tehokkaammaksi ja paremmaksi. Tekninen puoli kuuluu isona osana tähän pakettiin ja myös sen pitää osallistua kehitykseen. Teknisen osaston johdosta on löydyttävä rohkeutta ja haettava uusia työtapoja. Talousarvioita laadittaessa ei riitä sanonta, että "Näin oli viime vuonna ja sen takia näin pitää olla myös nyt". Työtapoja ja -menetelmiä voidaan kehittää, jos siihen on halua. Vertailuja on tehtävä ja paras tapa on otettava käyttöön.

Kuntalaisilta löytyy varmasti satoja hyviä ideoita tähän aiheeseen, joten ehdotankin, että Joutsan Seutu aktiivisena kuntalaisten puolestapuhujana ottaa seuraavaksi projektikseen kerätä nämä kehitysideat yhteen ja luovuttaa ne virkamiesten ja poliitikkojen vapaaseen käyttöön. Tätä olisi todellinen kuntalaisten kuuleminen ja heidän mielipiteiden huomioon ottaminen.

Petteri Oksanen
Kuntalainen, veronmaksaja ja kunnanvaltuuston jäsen